Nykyaikainen viisiottelu on urheilulaji, joka koostuu viidestä toisistaan poikkeavasta lajista: kalpamiekkailu, ammunta, (ilmapistooli/ekopistooli), vapaauinti, esteratsastus ja maastojuoksu.
Siinä missä miekkailu ja ratsastus edellyttävät tekniikan hallintaa ja kokemusta, uinti ja juoksu fyysistä suorituskykyä ja nopeutta, ammunnan taas vaatiessa rautaisia hermoja.
Nykyään viisiottelu kilpailu on yksi- tai kaksipäiväinen. Nykyaikaisessa viisiottelussa saavutettu tulos tai aika muunnetaan pisteiksi, eri lajeissa erilaisilla kertoimilla.
MIEKKAILU
Kalpamiekkailu kuuluu nykyaikaisen viisiottelun kilpailuohjelmaan. Nykyaikaisen viisiottelun miekkailussa otellaan yhteen pistoon ja siinä ei hyväksytä kaksoispistoja. Kilpailussa kaikki ottelevat kaikkia vastaan.
Kalpamiekkailu on yksi kolmesta olympiamiekkailun lajista. Kalpamiekkailussa koko vastustajan keho on hyväksyttyä pistoaluetta. Kalpamiekkailua on helppo seurata, sillä se joka pistää ensimmäisenä voittaa pisteen. Kalvalla itse miekkailulajina, kaksoispistot eli pistot joissa molemmat miekkailijat osuvat toisiinsa samanaikaisesti, ovat sallittuja. Kaksois- eli tuplapisto rekisteröityy, jos miekkailijat toisiinsa piston 40 millisekunnin sisällä.
Ottelu käydään miekkailumatolla jonka mitat ovat 14 x 1,5-2 metriä. Alusta on metallia ja maadoitettu siten, etteivät lattiaosumat rekisteröidy. Kummassakin päädyssä on usein vielä parin metrin varoalue, jolle perääntymisestä rangaistaan. Päätyalueen ylityksestä tai sille perääntymisestä annetaan 1 piste vastustajalle. Kilpailuissa kaikki osallistujat ottelevat kaikkia vastaan.
UINTI
Uintimatka on yleisessä sarjassa 200 metriä ja Masters sarjassa 100 metriä. Uintitekniikkana käytetään yleensä vapaa- eli krooliuintia. Uimarista riippuen uintitekniikoissa nähdään erilaisia variaatioita. Kilpailuissa vapaauintiin lähdetään starttipallilta tai lähtökorokkeelta hypäten.
Yleisimmin altaan päädyissä käytetään volttikäännöstä, jossa kuperkeikkamaisella liikkeellä heitetään jalat veden yläpuolelta päätyyn ja ponnistetaan mahdollisimman virtaviivaisessa asennossa liukuun. Säännöissä ei ole merkitty kääntymistekniikkaa, joten ns. Rintauinnin käännöskin hyväksytään kunhan koskettaa päätyä.
RATSASTUS
Nykyaikaisen viisiottelun ratsastus on rataesteratsastus ja se suoritetaan kentällä, 350-400 metrin mittaisella radalla, jolla on 12 estettä, yksi kolmoiseste ja yksi kaksoisestet. Vaadittu nopeus on yleensä 350 m/min. Esteiden maksimikorkeus on 120 cm.
Rataan pääsee tutustumaan jalan ennen hevosten arvontaa, jolloin asuna on oltava virallinen ratsastusasu. Hevoset arvotaan kilpailijoiden kesken, kilpailun järjestäjien hankkimista mahdollisimman tasaveroisista ratsuista.
Ottelija saa 20 minuuttia ennen kilpailusuoritusta arvonnan määräämän hevosen verryteltäväksi ja pääsee vasta silloin ratsaille.
Ratsastuksesta saatavat maksimipisteet ovat 1200. Pisteitä vähennetään jokaisesta esteen pudotuksesta 40, kieltäytymisestä 40, ratsailta suistumisesta 40 ja ihanneajan ylityksestä 4p/sek. Mikäli ratsastaja joutuu jättämään esteratsastuksen kesken esim. Ratsailta suistumisen ja loukkaantumisen johdosta niin suoritus hylätään ja pisteiksi tulee nolla pistettä. Ratsukon kiellettyä saman esteen kahdesti, saa ratsukko jatkaa seuraavalle esteelle.
AMPUMAJUOKSU
5-ottelukilpailussa ampumajuoksun matka on 3200 metrin maastojuoksu. Ampumajuoksuun lähdetään aikaisempien osalajien pistetilanteen perusteella määräytyvällä takaa-ajolähdöllä, joten ensimmäisenä maaliin saapuva on myös kokonaiskilpailun voittaja.
Juokseminen kehittää tehokkaasti sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja kasvattaa varsinkin alaraajojen lihaskestävyyttä. Juokseminen vaihtelevassa maastossa ei ole pelkkää mekaanista suorittamista, vaan maastojuoksu antaa aivoillekin puuhaa. Lisäksi maastossa juokseminen kehittää lihaksia monipuolisesti, ja rasitusvammojen riski pienenee, kun kuormitus jakautuu tasaisesti koko keholle.
Ammuntajuoksuosuus suoritetaan seuraavasti:
- Aseet: infrapuna- tai laser-aseita kilpailun rankingista riippuen. Aseet on ampumapaikoilla 20min valmistautumisen jäljiltä. Kilpailijat lähtevät ampumajuoksuun aiempien osalajien suoritusten perusteella (uinti, miekkailu ja esteratsastus) aikaeroin.
- Lähtölinja sijaitsee 20m päässä ampumapaikasta. Kilpailussa ammutaan 4 ammuntaa joiden välissä juostaan 800m. Viimeinen 800m juostaan maaliin neljännen ammunnnan jälkeen.
- Kussakin ammunnassa tulee osua 10m matkalta 5:sti tauluuun (halkaisijaltaan 59,5mm) max 50s ajassa. Heti kun 5 osumaa on saavutettu lähdetään juoksuosuudelle. 50s täytyttyä pääsevät kilpailijat, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittua osumamäärää juoksuosuudelle.
Ammunnan positiiviset vaikutukset:
- Keskittymiskyvyn paraneminen
- Pitkäjänteinen suhtautuminen tavoitteelliseen toimintaan
- Oman kehon hyvä hallinta, tasapainon kehittyminen
- Rauhoittuminen tarkkaan työskentelyyn
Muutokset, jotka otettiin käyttöön ampumajuoksussa (CE) 1.1.2013:
- Juoksuosuudet ammuntojen välissä 800m (ent. 1000m)
- Kisassa ammutaan kunkin juoksu-osuuden jälkeen 5 osumaa nopealla rytmillä 10m matkalta ilmapistoolitäplään, jonka jälkeen päästään seuraavalle juoksuosuudelle
- Jos vaadittua osumamäärää ei saada, niin juoksuosuudelle päästään vasta 50s täytyttyä
- Jokaisen laukauksen välillä aseen tulee koskettaa pöytään
- Ase viritetään ja jätetään pöydälle viritysvipu avoinna
LAJIHISTORIA
Nykyaikaisen viisiottelun kehitti nykyaikaisten olympialaisten isäksi kutsuttu paroni Pierre de Coubertin. Olympialaisissa nykyaikaisessa viisiottelussa kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 1912, Tukholman Olympiakisoissa.
Kun antiikin viisiottelussa simuloitiin antiikin sotilaalle tarpeellisia taitoja nykyaikaisessa viisiottelussa lajeina ovat vuosisadan vaihteen ratsuväen sotilaalle oleelliset taidot. Paronin ajatuksena oli että sotilaat kohtaisivat toisensa olympialaisissa taistelukentän sijaan. Nykyaikainen sana keksittiin erottamaan laji antiikin viisiottelusta.
Sotilas joutui ratsastamaan hänelle ennestään tuntemattomalla hevosella, ampumaan pistoolilla, miekkailemaan, uimaan ja juoksemaan.